Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä tänä päivänäkin.
Lakkautetun Lottajärjestön jäsenten kuntoutus- ja avustustoiminta ovat Lotta Svärd Säätiön toiminnan keskiössä. Sääntöjensä mukaisesti säätiö myös tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jonka painopisteenä on arjen turvallisuuden parantaminen. Lottamuseon kautta säätiö puolestaan toteuttaa tehtäväänsä kertoa Lottajärjestön historiasta, toiminnasta ja naisten vapaaehtoisesta työstä.
Lisätietoa Lotta Svärd Säätiön historiasta Lotta Svärd -verkkomuseosta
Lotta Svärd -järjestöön kuuluneilla lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiön kustantamaa kuntoutusta. Kuntoutus voidaan myöntää harkinnan mukaan laitoskuntoutuksena tai avokuntoutuksena fysikaalisessa hoitolaitoksessa tai kuntoutujan kotona koulutetun henkilön antamana kuntoutuksena.
Lotta Svärd -järjestöön kuuluneet lotat ja pikkulotat, joiden verotettavat vuositulot ovat alle 23.000 euroa, voivat hakea Lotta Svärd Säätiöltä raha-avustusta henkilökohtaiseen terveydenhoitoon ja sairauskuluihin.
Lotta Svärd Säätiöllä on vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Tuusulassa. Vuokraustoiminnasta saadut tulot ovat osaltaan mahdollistaneet sen, että Lotta Svärd Säätiö on voinut keskeytyksettä jatkaa tärkeintä tehtäväänsä lottien ja pikkulottien kuntouttamista ja tukemista.
Lotta Svärd Säätiön toimintaa ohjaa säätiön säännöt ja säätiölaki. Lotta Svärd Säätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminta ei ole määräaikaista vaan jatkuu tulevaisuudessakin. Lottien kuntoutus- ja avustustyön päätyttyä, Lotta Svärd Säätiön toiminnan painopiste siirtyy, lottien toiveiden mukaisesti, naisten kouluttamiseen erilaisten kriisitilanteiden varalle, avustustoimintaan sekä lottaperinteen vaalimiseen.
Puolustusministeri on kadettikunnan esityksestä myöntänyt Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Pirjo Björkille Kadettikunnan ansiomitalin. Kadettikunnan…
13.3.2019 tuli kuluneeksi Lottajärjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Fanni Luukkosen syntymästä 137 vuotta. Fanni Luukkonen syntyi Helsingissä…
Lotta Svärd Säätiö teetti alkuvuodesta 2019 asukastyytyväisyystutkimuksen, jonka toteutti Good House Oy. Tutkimuksen avulla Lotta…
Varatuomari Irmeli Lemberg menehtyi Helsingissä 23. tammikuuta 2019 äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Irmeli Lemberg syntyi 9.…
Lottakuntoutukset Lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiöltä kuntoutusta. Kuntoutusta myönnetään lotille vuosittain…
Lotta Svärd -järjestö oli yhteiskunnallinen huoltojärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944. Järjestöön sai liittyä kuka tahansa…
Lottamuseo on ammatillisesti hoidettu erikoismuseo. Museo sijaitsee Tuusulan Rantatien kauniissa maisemissa ja se on avattu yleisölle vuonna 1996.
Lottamuseo on tunnettu aktiivisesta näyttelytoiminnastaan, laadukkaista palvelutuotteistaan ja monipuolisesta tapahtumatuotannostaan. Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini palvelevat asiakkaitaan ympäri vuoden.
Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922. Järjestön säännöissä annettiin puvun käytöstä tarkat ohjeet. Puku oli harmaata puuvilla- tai villakangasta, ja siihen kuuluivat lottaneula, valkoinen kaulus ja kalvosimet sekä jaostonauha. Helman pituus oli 25 cm maasta. Sukat olivat mustat tai harmaat, ja jalkineina matalat mustat kengät. Valkoinen esiliina ja huivi kuuluivat muonitus- ja lääkintälottien pukuun. Kaikkiin lottien asuihin oli järjestön vahvistamat ohjeet ja kaavat. Lottapuku valmistettiin itse tai tilattiin ompelijalta.
Lotan oli esiintyessään muistettava, että hän edusti lottajärjestöä. Lotan tuli esiintyä ”sivistyneen ihmisen hillityin käytöksin, vaatimattomasti ja huomiota herättämättä”. Lotta ei saanut lottapuvussa tupakoida, tarjoilla tai nauttia alkoholijuomia.
Lottien arkipuku oli puuvillaa. Vasempaan ranteeseen kiinnitettiin kankainen kurssimerkki ja jaostonauha ja rintataskuun valkoinen kurssitähti. Pukuun kuului valkoiset kaulukset ja hihansuut. Puvun kaulus suljettiin lottaneulalla. Juhlatilaisuuksissa käytettiin villakankaista juhlapukua. Juhlatilanteissa puvun kanssa käytettiin käsivarsinauhaa ja valkoisia käsineitä sekä lottalakkia.
Nykyisin lottapuvun käyttö vaatii harkintaa. Lotat arvostavat pukuaan ja he toivovat, että sitä käytetään tarkoin harkiten. Lottapukua saa käyttää henkilö, joka on ollut jäsenenä Lotta Svärd -järjestössä. Lottien ja pikkulottien välillä ei tehdä eroa – lotilla ja pikkulotilla on samanlainen oikeus lottapukuun.
Henkilö, joka ei ole ollut jäsenenä Lotta Svärd -järjestössä voi käyttää lottapukua esitellessään Lotta Svärd –järjestöä ja sen toimintaa. Pukua voi käyttää myös näytelmässä tai tapahtumassa, jonka rooli vaatii lottapukuun pukeutumista. Roolin on oltava hyvän maun mukainen ja on toivottavaa, että asu vaihdetaan esityksen päätyttyä.
Henkilö, joka ei ole kuulunut Lotta Svärd -järjestöön ei voi käyttää lottapukua juhla-asuna juhlissa ja tilaisuuksissa. Toivomme erikoisesti lottajärjestöön kuulumattomien kunnioittavan näitä ohjeita.
