Lottajärjestön huoltotyötä jatkamaan perustettiin syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiö.
Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Vuonna 1921 paikalliset Lotta Svärd -yhdistykset järjestäytyivät valtakunnalliseksi järjestöksi.
Lottajärjestössä naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö keskittyi erilaisiin kriisitilanteisiin
varautumiseen ja huoltotyöhön.
Vuodesta 1931 alkaen Lottajärjestössä tehtiin myös nuorisotyötä. Pikkulotat olivat
8-17 -vuotiaita. Pikkulotat kokoontuivat säännöllisesti työiltoihin, joissa
harjoiteltiin tuleville lotille tärkeitä taitoja.
Kotirintamalla leivottiin satoja tuhansia kiloja leipää armeijalle ja
valmistettiin, pestiin ja paikattiin varusteita lähetettäväksi sotatoimialueelle.
Lotat tekivät myös paljon huolto- ja avustustyötä vähäosaisten parissa.
Sotatoimialueella lotat työskentelivät puolustusvoimien alaisuudessa muonituksessa,
lääkintähuollon tehtävissä, varushuollossa sekä toimisto- ja viestitehtävissä.
Vuonna 1944 Lottajärjestöön kuului 150 000 toimivaa jäsentä, 30 000 kannatusjäsentä
ja 52 000 lottatyttöä. Karkeasti arvioiden jatkosodan aikana lottakomennusta suoritti
yhteensä 90 000 – 95 000 lottaa.
Syksyllä 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauhansopimus puuttui aivan poikkeuksellisella
tavalla suomalaiseen yhdistymis- ja sananvapauskäytäntöön. Saman syksyn aikana Suomessa
lakkautettiin satoja yhdistyksiä ja järjestöjä muiden mukana myös Lottajärjestö.
Mene alkuun