Slide Lottajärjestön huoltotyötä jatkamaan perustettiin syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiö.
Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Slide Vuonna 1921 paikalliset Lotta Svärd -yhdistykset järjestäytyivät valtakunnalliseksi järjestöksi.
Lottajärjestössä naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö keskittyi erilaisiin kriisitilanteisiin
varautumiseen ja huoltotyöhön.
Slide Vuodesta 1931 alkaen Lottajärjestössä tehtiin myös nuorisotyötä. Pikkulotat olivat
8-17 -vuotiaita. Pikkulotat kokoontuivat säännöllisesti työiltoihin, joissa
harjoiteltiin tuleville lotille tärkeitä taitoja.
Slide Kotirintamalla leivottiin satoja tuhansia kiloja leipää armeijalle ja
valmistettiin, pestiin ja paikattiin varusteita lähetettäväksi sotatoimialueelle.
Lotat tekivät myös paljon huolto- ja avustustyötä vähäosaisten parissa.
Slide Sotatoimialueella lotat työskentelivät puolustusvoimien alaisuudessa muonituksessa,
lääkintähuollon tehtävissä, varushuollossa sekä toimisto- ja viestitehtävissä.
Slide Vuonna 1944 Lottajärjestöön kuului 150 000 toimivaa jäsentä, 30 000 kannatusjäsentä
ja 52 000 lottatyttöä. Karkeasti arvioiden jatkosodan aikana lottakomennusta suoritti
yhteensä 90 000 – 95 000 lottaa.
Slide Syksyllä 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauhansopimus puuttui aivan poikkeuksellisella
tavalla suomalaiseen yhdistymis- ja sananvapauskäytäntöön. Saman syksyn aikana Suomessa
lakkautettiin satoja yhdistyksiä ja järjestöjä muiden mukana myös Lottajärjestö.
Mene alkuun