Naisten Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävä Naisten Valmiusliitto ja koulutusta rahoittava Lotta Svärd Säätiö vetosivat hallitusneuvottelijoihin ehdottamalla,…
Lotta Svärd Säätiö jakaa vuosittain 10 000 euron arvoisen stipendin suomalaiselle järjestölle tai yksityishenkilölle lottahengen…
Vuoden Lotaksi nimetty rovaniemeläinen lotta Alli Korva (100 v.) lähettää kiitolliset terveiset valtion johdolle puolustusliitto…
Tasavallan presidenttiparin tervehdys kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2023: Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat Vietämme kansallista veteraanipäivää kiitoksena…
Talvisodan päättymisestä tuli tänään 13.3.2023 kuluneeksi 83 vuotta. Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen sai kunnian…
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä…
Perjantaina 8.10.2021 Helsingin Wanhassa Satamassa järjestetyn Lotta Svärd 100 -juhlaseminaarin tallenne on nyt julkaistu.
Tänä vuonna vietetään Lotta Svärd -järjestön perustamisen 100-vuotisjuhlaa. Järjestö lakkautettiin 1944, mutta lottien työ jätti pysyvät jäljet suomalaisteen yhteiskuntaan. Keitä olivat nämä voimanaiset ja miten heidän työnsä näkyy?
Seminaarissa kuullaan asiantuntijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja ja monialaisia näkökulmia lottajärjestössä toimineiden naisten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä tänä päivänäkin.
Lakkautetun Lottajärjestön jäsenten kuntoutus- ja avustustoiminta ovat Lotta Svärd Säätiön toiminnan keskiössä. Sääntöjensä mukaisesti säätiö myös tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jonka painopisteenä on arjen turvallisuuden parantaminen. Lottamuseon kautta säätiö puolestaan toteuttaa tehtäväänsä kertoa Lottajärjestön historiasta, toiminnasta ja naisten vapaaehtoisesta työstä.
Lisätietoa Lotta Svärd Säätiön historiasta Lotta Svärd -verkkomuseosta sekä Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -sivustolta.
Lotta Svärd -järjestöön kuuluneilla lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiön kustantamaa kuntoutusta. Kuntoutus voidaan myöntää harkinnan mukaan laitoskuntoutuksena tai virike-avokuntoutuksena.
Lotta Svärd -järjestöön kuuluneet lotat ja pikkulotat, joiden verotettavat vuositulot ovat alle 23.000 euroa, voivat hakea Lotta Svärd Säätiöltä raha-avustusta henkilökohtaiseen terveydenhoitoon ja sairauskuluihin.
Lotta Svärd Säätiöllä on vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Tuusulassa. Vuokraustoiminnasta saadut tulot ovat osaltaan mahdollistaneet sen, että Lotta Svärd Säätiö on voinut keskeytyksettä jatkaa tärkeintä tehtäväänsä lottien ja pikkulottien kuntouttamista ja tukemista.
Lotta Svärd Säätiön toimintaa ohjaa säätiön säännöt ja säätiölaki. Lotta Svärd Säätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminta ei ole määräaikaista vaan jatkuu tulevaisuudessakin. Lottien kuntoutus- ja avustustyön päätyttyä, Lotta Svärd Säätiön toiminnan painopiste siirtyy, lottien toiveiden mukaisesti, naisten kouluttamiseen erilaisten kriisitilanteiden varalle, avustustoimintaan sekä lottaperinteen vaalimiseen.
Miten lottiin voi liittyä? Käynnistetäänkö lottajärjestö uudelleen? Järjestääkö säätiönne koulutusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen? Nämä ovat kysymyksiä,…
Varuslottana 30-luvun puolivälissä ja aivan Suomen rajan pinnassa talvisodan syttyessä 1939 työskennellyt lotta Klaudia Rahikainen…
Kuva: Kirkkoherra Marja Heltelä / Kuvaaja Markku Pihlaja Lottien 100-vuotisjuhla huipentuu valtakunnalliseen ”Rakkautta yli sukupolvien”…
Juhlavuoden suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio muisti lottia ja pikkulottia elokuussa postitse lähetetyllä kiitoskirjeellä. Alla kirje kokonaisuudessaan.…
Kuva: Lyyli Reinikainen & Suke / Suke-polkupyörä palveli Lyyli Reinikaista lähes 60 vuotta, minkä jälkeen…
Vierailijana professori Tiina Kinnunen Mikä sai sinut tutkimaan lottia / lottajärjestöä? Olin viimeistelemässä väitöstäni ja…
Lottamuseo on ammatillisesti hoidettu erikoismuseo. Museo sijaitsee Tuusulan Rantatien kauniissa maisemissa ja se on avattu yleisölle vuonna 1996.
Lottamuseo on tunnettu aktiivisesta näyttelytoiminnastaan, laadukkaista palvelutuotteistaan ja monipuolisesta tapahtumatuotannostaan. Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini palvelevat asiakkaitaan ympäri vuoden.
Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922. Järjestön säännöissä annettiin puvun käytöstä tarkat ohjeet. Puku oli harmaata puuvilla- tai villakangasta, ja siihen kuuluivat lottaneula, valkoinen kaulus ja kalvosimet sekä jaostonauha. Helman pituus oli 25 cm maasta. Sukat olivat mustat tai harmaat, ja jalkineina matalat mustat kengät. Valkoinen esiliina ja huivi kuuluivat muonitus- ja lääkintälottien pukuun. Kaikkiin lottien asuihin oli järjestön vahvistamat ohjeet ja kaavat. Lotan oli esiintyessään muistettava, että hän edusti Lottajärjestöä. Lotan tuli esiintyä ”sivistyneen ihmisen hillityin käytöksin, vaatimattomasti ja huomiota herättämättä”.
Lottien arkipuku oli puuvillaa. Vasempaan ranteeseen kiinnitettiin kankainen kurssimerkki ja jaostonauha sekä rintataskuun valkoinen kurssitähti. Pukuun kuului valkoiset irrotettavat kaulukset ja hihansuut. Puvun kaulus suljettiin lottaneulalla. Juhlatilaisuuksissa käytettiin villakankaista juhlapukua. Juhlatilanteissa puvun kanssa käytettiin käsivarsinauhaa ja valkoisia käsineitä sekä lottalakkia.
Lotta Svärd -järjestön lakkautuksen myötä myös lottapuvun ja -merkkien käyttö loppui. Tuolloin lotat ompelivat puvuista uusiovaatteita, tuhosivat tai kätkivät niitä. Lottapukuja ei käytetty julkisesti vuosikymmeniin.
Lotta Svärd -järjestössä toimineita naisia käsittelevä historiakulttuuri alkoi nousta esille 1980-luvulla. Tultaessa 1990-luvulle lottina ja pikkulottina toimineet alkoivat saada aiempaa huomattavasti laajempaa näkyvyyttä. Monet Lotta Svärd -järjestöön kuuluneet ottivat lottapuvun uudelleen käyttöön erityisesti juhla- ja edustustilaisuuksissa. Tuolloin annettiin suositus, että Lotta Svärd -järjestön ohjeistuksen mukaista lottapukua saa käyttää henkilö, joka on kuulunut Lotta Svärd -järjestöön.
Nykyaikana Lotta Svärd -järjestöön kuuluneet henkilöt ovat harvassa, mutta lottaperinnetoiminta on vilkasta. Moni miettii, voiko perittyä lottapukua käyttää tai voiko valmistaa itselleen sopivan uuden lottapuvun vanhan mallin mukaan.
Suomen Lottaperinneliitto ry. ja Lotta Svärd Säätiö suosittelevat, että henkilö, joka ei ole kuulunut Lotta Svärd -järjestöön, voi käyttää lottapukua, kun puvussa ja sen käytössä tekee eron alkuperäiseen lottapukuun ja sen käyttöön. Perinnepuvussa ei käytetä lainkaan Lotta Svärd -järjestön aikaisia merkkejä tai tunnuksia. Tällä tavoin tehdään ero Lotta Svärd -järjestöön kuuluneisiin sekä osoitetaan kunnioitusta lottana ja pikkulottana toimineita kohtaan.
Perinnepuku tehdään alkuperäisten ohjeiden mukaan harmaasta puuvillasta tai villakankaasta. Pukuun tehdään myös ohjeiden mukaiset valkoiset puuvillaiset kaulukset ja mansetit. Puvun kaulus suljetaan napilla. Puvun vasemman taskun keskilaskokseen voi kiinnittää Suomen Lottaperinneliitto ry:n jäsenmerkin.
