Kiitos tästä vuodesta kaikille lottien ystäville ja arvokkaille yhteistyökumppaneillemme. Toivotamme teille kaikille hyvää ja rauhallista joulun aikaa sekä onnellista ja turvallista uutta vuotta 2023! Lotta Svärd Säätiön väki
Lotta Svärd Säätiö toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää. Kiitos veteraaneille ja sotiemme naisille vapaasta Suomesta. Itsenäisyyspäivän kunniaksi Lottamuseon näyttelyihin on vapaa pääsy kello 10-17. Näyttelyyn voi tutustua yleisöopastuksella kello 12 ja 14. Syväranta-salissa näytetään opastusvideot ruotsiksi kello 13 ja englanniksi kello 15. Lottakanttiini on avoinna tavalliseen tapaan ja siellä on tarjolla monenlaisia herkkuja. Lounasta on tarjolla…
Sodan kokeneita ihmisiä – veteraaneja, lottia, pikkulottia sekä muita Suomen sotien 1939–1945 aikana eläneitä – on yhä vähemmän keskuudessamme. Sotasukupolven perintö on suuri ja olennainen osa Suomen kulttuuria ja kansallista identiteettiä. Kuinka varmistetaan sen säilyminen ja kunnioittaminen myös tulevaisuudessa? Tätä kysymystä ratkomaan valtio asetti keväällä 2022 oman työryhmän. Arvovaltaisen työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus tavoista,…
Ministeri ja pikkulotta Elisabeth Rehn luovutti järjestyksessään ensimmäisen Lotta Svärd -stipendin Siskot ja Simot ry:lle, jonka tavoitteena on käynnistää laaja-alainen välittämisen kansanliike. Toiminnan ideana on järjestää tapaamisia, joissa nuoremmat sukupolvet kohtaavat tasavertaisesti ikääntyneitä ja ikääntyneet nuorempia henkilöitä. ”Meidän valitsijaraatimme mielestä Siskojen ja Simojen ajatukset kuvastavat stipendien hakijoista eniten sitä teemaa, johon haemme vastausta: Miten lotat…
Posti järjestää veteraaniliittojen ja Lotta Svärd Säätiön kanssa jo kahdeksatta kertaa kaikille kansalaisille suunnatun korttikampanjan, jossa jokainen voi ilahduttaa sotiemme veteraaneja ja sotiemme naisia postikortilla. ”Korttikampanja on meille tärkeä perinne. Veteraanien ikäpolvelle kirjeet ja kortit ovat tuttuja viestintäkeinoja, ja haluamme kampanjan avulla välittää suomalaisten arvostuksen veteraaneille, sotiemme naisille ja lotille siitä työstä, mitä he ovat…
Lotta Svärd -järjestön satavuotisjuhlan kunniaksi järjestetty Kaunein Lottakanttiini -kilpailun voiton vei Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys. Rautatieteemainen lottakanttiini oli avoinna viime kesänä viiden viikon ajan Kouvolan keskustassa. Kilpailun tuomaristo yllättyi iloisesti siitä, kuinka paljon vaivaa voittajatiimi näki lottakanttiininsa eteen. ”Kouvolan lottaperinneyhdistys toteutti vaikuttavan ja upean rautatieteemaisen lottakanttiinin. Kanttiini tarjosi niin nuorille kuin vanhemmillekin tunteita herättävän aikamatkan sota-aikaan,…
Aallot ovat täynnä terveyttä, aallot poistavat tauteja, aallot sisältävät kaikenlaisia lääkkeitä, tuottakoon ne terveyttä sinullekin. Jo historiallisina aikoina on uimisen virkistävä ja terveellinen vaikutus tunnettu. Viime aikoina kun ruumiin hoitoon on yhä enenevissä määrin alettu kiinnittää huomiota, on uinninkin vaikutusta elimistöömme ryhdytty tarkastelemaan entistä tarkemmin. Uidessahan olemme tekemisissä kylmän veden kanssa. Ja tämähän on aivan…
Kuvassa keskellä seisova Sigrid Collan on sitomassa kahden muun puutarhanaisen kanssa neilikkakimppuja vuoden 1952 Helsingin olympialaisten mitalinsaajille (Riitta Strangin yksityisarkisto). Lotta Svärd -lehden vakituiseksi avustajaksi palkattiin vuonna 1936 suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhajärjestötoimintaa merkittävästi kehittänyt Sigrid Emilia Collan (1887–1966). Lotta Svärd -lehteen kirjoittaessaan Collan käytti nimimerkkiä Puutarhalotta. Sigrid Collan kartutti yhdessä miehensä kanssa suomalaista puutarhakirjallisuutta…
Aivan pian on aika nauttia kotimaisista omenoista! Omenan käyttö ruokataloudessa on hyvin kiitollista: sillä saa ruokalistan helposti vaihtelevaksi ja omenasta saa vähällä vaivalla hauskan näköistä ja vaihtelevaa ruokaa. Kukapa ei tuntisi uunissa paistettuja omenoita, ja niitäkin voi muuntaa kukkaron, tilanteen ja maun mukaan. Yksinkertaisemmin paistetaan ne kokonaisina kuorineen siirapilla ja sokerilla maustettuina, mutta voi ne toki…
Vihannekset ja juurekset tekivät rynnäkön suomalaisten ruokapöytiin sotavuosina. Kasviksia ylipäätään oli helpointa saada hankituksi, tahi kasvatetuksi, muutoin kovin niukan ruokavalion jatkeeksi. Karkeasti arvioiden suomalaiset pystyivät hankkimaan noin kaksi kolmasosaa ravinnostaan ostokorteilla aikana, jolloin elintarvikkeiden saantia säännösteltiin. Tämä tarkoitti, että loppu ravinto oli hankittava muilla keinoin, jotta elinehtoinen ravintomäärä täyttyisi. Pienimuotoinenkin viljely, kotieläinten pito, kotitarvekeräily, metsästys…