Lottakuntoutukset
Lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiöltä kuntoutusta. Kuntoutusta myönnetään lotille vuosittain ja pikkulotille joka toinen vuosi. Kuntoutus toteutetaan joko laitoskuntoutuksena tai avokuntoutuksena. Laitoskuntoutus tarkoittaa 10 vuorokauden kuntoutusta kyseisen henkilön kotipaikkaa lähinnä olevassa hyvinvointikeskuksessa. Avokuntoutus puolestaan tarkoittaa lääkärin lähetteellä fysioterapiaa fysioterapialaitoksessa tai vaihtoehtoisesti fysioterapiaa lotan/pikkulotan kotona.
Vuonna 2018 marraskuun puoliväliin mennessä Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt lottakuntoutusta yhteensä 2015 henkilölle, joista 684 henkilöä on lottia ja 1331 henkilöä pikkulottia. Yhteensä lottakuntoutuksiin käytetty summa samalla ajanjaksolla on hieman reilu 2,7 miljoonaa euroa.
Yhteistyö Suomen Lottaperinneliiton kanssa
Suomen Lottaperinneliitto ry:n ja Lotta Svärd Säätiön yhteistyö kuntouttamisen saralla alkoi jo vuonna 1999. Tällä hetkellä yhteistyömuotona on Lotta Svärd Säätiön ja Suomen Lottaperinneliiton yhdessä sopima kuntoutus, jonka järjestäjinä toimivat Lottaperinneliiton jäsenyhdistykset eripuolilla Suomea, saman menettelyn mukaisesti. Kuntoutusmuotona ovat avoryhmäkuntoutukset sekä henkisen ja fyysisen vireyttämisen kurssit. Vuonna 2018 marraskuun puoliväliin mennessä Lottaperinneliiton jäsenyhdistysten organisoimiin kuntoutuksiin on osallistunut yhteensä 683 lottaa tai pikkulottaa. Lotta Svärd Säätiö on maksanut näiden kuntoutusmuotojen kuluja samalla aikavälillä yhteensä 167 529 euroa.
Kuva: Lottien henkisen- ja fyysisen vireyttämisen kurssi syyskuussa 2018 Oulaisten Taukokankaalla – Lotille järjestetty muistokonsertti
100 vuotta huoltotyötä – Lottajärjestön perinteitä kunnioittaen
Loppuvuodesta 1944 Lottajärjestön johtohahmot perustivat Lottajärjestön huoltotyötä jatkamaan Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin säädekirjassa:
”Säätiön hallituksen harkinnan mukaan säätiön sääntöjen puitteissa huoltaa ja avustaa Suomen kansalaisuutta olevia käytökseltään nuhteettomia, sodan johdosta tai sen seurauksista terveytensä, huoltajansa tai työpaikkansa menettäneitä naisia ja lapsia…”
Sodan johdosta moni menetti terveytensä tai työpaikkansa, oli invalidiperheitä, sotaleskiä ja sotaorpoja, jotka tarvitsivat apua päästäkseen uuden elämän alkuun. Suomen Naisten Huoltosäätiön avustuskohteet luokiteltiin 1940-luvun puolessa välissä sairausavustuksiin, ammattiopintoavustuksiin ja muihin henkilökohtaisiin avustuksiin. Avustustoiminta on jatkunut kautta vuosikymmenien aina tähän päivään saakka ja jatkuu edelleen. Lottien ja pikkulottien auttamiseksi lisättiin Lotta Svärd Säätiön tarjoamiin etuuksiin vuonna 1978 lottakuntoutukset, joita niin ikään myönnetään lotille ja pikkulotille edelleen.
Kuva: Lotta Svärd Säätiön kuntoutustoimikunta työssään 1990-luvun puolivälissä.
Ennen lakkauttamistaan Lottajärjestön piiri- ja paikallisosastot tekivät lahjoituksia Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Näiden lahjoitusten joukossa olleiden kiinteistöjen ja maa-alueiden myymisellä Huoltosäätiö rahoitti alkuvuosinaan huolto- ja avustustoimintaansa. Sittemmin huoltotoimintaa on rahoitettu asunto-osakeyhtiöiden vuokratuloilla. Entisten lottien perustaman Työmaahuolto Oy:n myynti 1970-luvulla lisäsi omalta osaltaan huomattavasti Huoltosäätiön avustusmahdollisuuksia.
Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö juhli 60-vuotista taivaltaan huolto- ja avustustyön parissa. Juhlavuoden kunniaksi Suomen Naisten Huoltosäätiö vaihtoi nimensä Lotta Svärd Säätiöksi. Uuden nimen myötä haluttiin muistuttaa Suomen Naisten Huoltosäätiön ja nyttemmin Lotta Svärd Säätiön olevan Lottajärjestön huoltotyön suora perillinen.
