Blogi

Olet täällä:

Etusivu

Suomen-Pojat

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 30.9.2019

Neuvostoliiton miehitys Virossa päättyi elokuussa 1941, kun saksalaiset valtasivat Tallinnan. Osa Viron kansallismielisistä lähti Suomeen ja ilmoittautui mieluummin vapaaehtoisena Suomen armeijaan, kuin astui palvelukseen saksalaisten muodostamaan ns. Viron legioonaan kotimaassaan. Talvella 1943 saksalaiset miehittäjät alkoivat järjestää Baltian maissa kutsuntoja. Virossa palvelukseen kutsuttiin viisi peräkkäistä ikäluokkaa. Tarkoituksena oli lähettää palvelukseen kutsutut virolaiset Kaukasukselle taistelemaan. Ensimmäiset saksalaisten…

Lue koko artikkeli

Huoltotyötä ja yhteiskuntavastuuta

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 6.9.2019

Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944. Lottajärjestön maanpuolustustyö oli yhteiskunnallista huoltotyötä. Järjestön kautta noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa saivat mahdollisuuden osallistua ja kantaa yhteiskuntavastuuta monin tavoin. Alun perin Lottajärjestön tärkeimpänä tehtävänä oli tukea paikallisten suojeluskuntien toimintaa. Lotat järjestivät keräyksiä, hankkivat lahjoituksia ja toimivat vapaaehtoisina erilaisissa avustavissa tehtävissä. Esimerkiksi vuonna 1938 lotat…

Lue koko artikkeli

Lotta Svärd Säätiön hallituksen jäsenelle Marja Ramm-Schmidtille on myönnetty Sininen Risti

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 12.8.2019

Vapaussodan Perinneliitto on antanut Lotta Svärd Säätiön hallituksen jäsenelle, varatuomari Marja Ramm- Schmidtille, Sinisen Ristin tunnustuksena osallistumisesta Vapaussodan Perinneliiton toimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön vapaussoturiperinteen hengessä. Sinisen Ristin on suunnitellut vuonna 1967 taiteilija, lehtori Armas Lähteenkorva. Sinistä Ristiä jaetaan kahdessa luokassa: Sininen Risti miekan kera ja Sininen Risti havunoksatunnuksin. Marja Ramm-Schmidt sai Sinisen Ristin havunoksatunnuksin. Se…

Lue koko artikkeli

Finlandia News Service – Finlandia uutistoimisto

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 23.7.2019

1930-luvun lopulla kansainvälisen tilanteen kiristymisen myötä syntyi Suomessakin tarve kehittää ulkomaille suunnattua tiedotustoimintaa. Puolustusministeriön sanomatoimisto alkoi suunnitella ja järjestää propagandatoimintaa mahdollisen sodan varalta. Käytännössä Suomen tunnetuksi tekemisestä ulkomailla oli vastuussa Propagandaliitto ry, johon kuului aikansa tunnettuja tiedotusalan vaikuttajia. Propagandaliiton toiminnan ytimenä oli Finlandia Uutistoimisto (FU). Sitä pidettiin yllä yksityisin varoin kuitenkin niin, että puolustus- ja…

Lue koko artikkeli

Historian havinaa…

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 23.6.2019

Viime viikolla uutisoitiin Fazer Food Servicesin myynnistä Compass Group PLC:lle. Kauppa edellyttää vielä Euroopan komission hyväksyntää. Yrityskaupan kokonaishinnaksi on sovittu noin 475 M€. Toteutuessaan siis suuri yrityskauppa mutta mistä kaikki sai oikeastaan alkunsa? Lottajärjestön rajatoimistosta Työmaahuolloksi Marraskuun alussa 1944 joukko Lottajärjestön rajatoimiston johtotehtävissä toimineita naisia perusti Työmaahuolto ry:n (myöh. Työmaahuolto Oy). Työmaahuollon tehtävänä…

Lue koko artikkeli

Lottagalleria – Elvin tarina

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 31.5.2019

Lottagalleria on ennen näkemättömän laaja lakkautetun Lotta Svärd -järjestön jäsenistä koottu henkilögalleria. Lottagalleria esittelee aktiivisia, omalla työllään suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen vaikuttaneita naisia. Heidän elämäntarinoidensa kautta piirtyy kuva Lotta Svärd -järjestön monipuolisesta toiminnasta ja sen kauaskantoisesta merkityksestä niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Lottagalleria avattiin yleisölle loppuvuodesta 2017. Galleriasta löytyy tällä hetkellä yli 600 lotan tai pikkulotan tarina.…

Lue koko artikkeli

Lottajärjestön aineisto Kansallisarkistossa

PuheenjohtajaKirjoittajalta Lottasäätiö 25.4.2019

Kansallisarkisto on julkinen arkisto, johon kaikilla on vapaa pääsy. Kansallisarkistolla on yhdeksän toimipaikkaa (Oulu, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Hämeenlinna, Turku, Helsinki ja Inari). Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä. Kansallisarkistossa säilytetään yli 200 hyllymetriä Lotta Svärd -järjestön aineistoja. Vuoden 2015 alussa Kansallisarkisto ja Lotta Svärd Säätiö…

Lue koko artikkeli

Lotta Svärd Säätiön puheenjohtajalle Pirjo Björkille on myönnetty Kadettikunnan ansiomitali

YleinenKirjoittajalta Lottasäätiö 9.4.2019

Puolustusministeri on kadettikunnan esityksestä myöntänyt Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Pirjo Björkille Kadettikunnan ansiomitalin. Kadettikunnan ansiomitali myönnetään tunnustuksena kadettikunnan hyväksi suoritetusta ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä. Kadettikunta Kadettikunta on kadettiupseerien ja kadettien maanpuolustusaatteellinen veljesjärjestö. Itsenäisen Suomen Kadettikoulun ensimmäinen kurssi alkoi tammikuussa 1919 ja päättyi maaliskuussa 1920. Kadettikoulun vuosipäivän juhlaan kokoontuneet ensimmäisen kadettikurssin upseerit perustivat Kadettikunnan tammikuussa 1921.…

Lue koko artikkeli

Fanni Luukkosen merkkipäivän johdosta

Puheenjohtaja, YleinenKirjoittajalta Lottasäätiö 15.3.2019

13.3.2019 tuli kuluneeksi Lottajärjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Fanni Luukkosen syntymästä 137 vuotta. Fanni Luukkonen syntyi Helsingissä vuonna 1882. Luukkosen perhe muutti pian Fannin syntymän jälkeen Ouluun. Opintonsa Fanni Luukkonen suoritti ensin Oulun tyttökoulussa ja sitten Helsingin Jatko-opistossa. Ylioppilaaksi Luukkonen valmistui vuonna 1902 ja kansakoulunopettajaksi vuonna 1906. Työuransa Luukkonen aloitti Oulussa. Vuonna 1912 hän siirtyi työskentelemään Sortavalaan.…

Lue koko artikkeli

Sananen asukastyytyväisyystutkimuksesta

YleinenKirjoittajalta Lottasäätiö 12.3.2019

Lotta Svärd Säätiö teetti alkuvuodesta 2019 asukastyytyväisyystutkimuksen, jonka toteutti Good House Oy. Tutkimuksen avulla Lotta Svärd Säätiö sai runsaasti hyödyllistä tietoa taloyhtiöidensä asukastyytyväisyydestä, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehityskohteista. Suuret kiitokset kaikille asukastyytyväisyystutkimukseen vastanneille. Asukastyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti oli tämän tyyppisiä tutkimuksia vertailtaessa erinomainen (42,6%) ja vastauksia tutkimuskyselyyn tuli yhteensä 172 kappaletta. Tutkimukseen vastanneista suuri osa oli Lotta…

Lue koko artikkeli