Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina
Ensi vuonna tulee kuluneeksi talvisodan syttymisestä 80 vuotta. Tämän vuoksi onkin hyvä hetki palata ajassa taaksepäin ja nostaa esille Lottajärjestön lääkintäjaoston tuki niin puolustusvoimille kuin siviiliväestöllekin. Lottajärjestön lääkintäjaosto on teemana ajankohtainen myös sen vuoksi, että Lotta Svärd Säätiön ylläpitämän Lottamuseon uusi erikoisnäyttely Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina avataan yleisölle maaliskuussa 2019.
Sota- ja kenttäsairaaloiden varustamisessa Lottajärjestön lääkintäjaostolla oli varsin merkittävä rooli. Suojeluskunta- ja lottapiirit olivat jo alkuvuodesta 1939 alkaneet varustaa kukin yhtä sotasairaalaa piiriä kohden. Tämän jälkeen puolustusministeriö pyysi vielä Lottajärjestön keskusjohtokunnalta apua kaikkien sotasairaaloiden varustamisessa. Keskusjohtokunta suostui pyyntöön ja lottapiirien lääkintäjaostoissa alkoi kiireinen työ sillä seurauksella, että useissa piireissä sotasairaalat tuli varustettua yksinomaan lottien toimesta. Esimerkiksi Jyväskylän piirissä lotat saivat kokoon tarvikkeita kaikkiaan 1,5 miljoonan markan arvosta.
Puolustusvoimiin kuuluvien lääkintämuodostelmien lisäksi perustettiin talvisodan kynnyksellä sairaaloita ja sairastupia siirtoväkeä varten sekä väestönsuojelun tarpeiksi. Suuri määrä Lottajärjestön jäseniä sitoutuikin nimenomaan siirtoväen huoltamiseen.
Edellä mainittujen lisäksi kotijoukkojen esikunta antoi joulukuun puolivälissä käskyn perustaa toipilaskeskuksia sotasairaaloiden läheisyyteen. Toipilaskeskuksissa oli tarkoitus huolehtia niistä toipilaista, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää toipumislomaa kotonaan tai itse hankkimassaan oleskelupaikassa. Sodan jatkuessa ja haavoittuneiden määrän kasvaessa perustettiin toipilaskoteja, jotka olivat yksinomaan Lottajärjestön hoidossa. Toipilaskodeissa lotat myös huolehtivat miesten varusteiden kunnostamisesta.
Talvisodan alkaessa Lottajärjestön palveluksessa oli kuuden kuukauden sairashoitoapulaiskurssin suorittaneita lottia yhteensä 251. Kaikkiaan Lottajärjestön lääkintäjaostossa oli YH:n ja talvisodan aikana noin 7000 lottaa. Suurin osa heistä oli kahden viikon lääkintäkurssin suorittaneita tai lääkintään kouluttamattomia henkilöitä. Kahden viikon kurssin suorittaneiden lottien tehtävät kenttä- ja sotasairaaloissa olivat varsin moninaiset aina kirjeiden kirjoittamisesta viimeisen palveluksen suorittamiseen vammoihinsa menehtyneille.
Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina
Näyttely kertoo lääkintäjaostossa työskennelleiden lottien kokemuksista, koulutuksesta ja käytännön työstä sekä tehtäviin liittyvistä iloista ja suruista.
Lottamuseon ulkonäyttelytilaan rakennettu osa näyttelystä puolestaan perehtyy sairasjunissa työskennelleiden lottien arkeen. Sairasjunien moninainen arki välittyy museovierailijoille lottien muistelmien ja päiväkirjamerkintöjen kautta.