Kansallista Lottaruokaviikkoa vietetään 24.–29.1.2023. Viikon aikana Lottamuseon museokahvila Lottakanttiinissa valmistetaan ruokaa lottien tavoin, mutta nykyaikaan sovitettuna. Viikon keskiössä ovat kotimaiset raaka-aineet ja terveelliseen ruokailuun ohjaava ruokaympyrä.
”Lottaruokaviikon tarkoituksena on muistuttaa lottien arjen neuvokkuudesta meitä tämän päivän ihmisiä. Lotat tekivät haastavissakin oloissa suurille joukoille edullista ja silti maittavaa ja ravitsevaa ruokaa. Niistä opeista on hyötyä tänäkin päivänä, ja varsinkin nyt, kun monien perheiden talous on tiukalla”, sanoo Lottakanttiinin vastaava Sini Matkalin.
Lottakanttiinin lounaat koostetaan Lottaruokaviikolla kotimaisista raaka-aineista, kuten kaalista, lantusta, muikuista, hauesta ja perunasta. Lottien tapaan edellisen päivän tähteitä hyödynnetään seuraavan päivän aterialla, ja esimerkiksi kaikki kalanosat hyödynnetään, eikä mitään heitetä hukkaan.
Lottaruokaviikon lounaat ovat tarjolla Lottakanttiinissa tiistaista sunnuntaihin kello 11–14.
Legendaarinen lotta Tellervo Hakkarainen toi edistystä suomalaisiin suurtalouskeittiöihin maailmalta
Ruokaympyrällä ja lotilla on mielenkiintoinen yhteys, nimittäin Lottakanttiinien päällikkönä lottauransa aloittanut kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen. Hakkarainen teki 1940- ja -50-luvuilla useita opintomatkoja Yhdysvaltoihin. Hän perehtyi siellä muun maussa itsepalveluruokaloihin, pakasteiden ja puolivalmisteiden käyttöön sekä ravitsemussuosituksiin ja ruokaympyrään.
Ruokaympyrä (myös ravintoympyrä) on pyöreä diagrammi, jonka avulla havainnollistetaan ravinnon monipuolisuutta ja eri elintarvikeryhmien suositeltua määrää ruokavaliossa. Ruokaympyrä oli Yhdysvalloissa päivitetty toisen maailmansodan aikana auttamaan ihmisiä ylläpitämään ravitsemussuosituksia myös sodan aiheuttaman pula-ajan aikana.
Hakkarainen vaikuttui ruokaympyrästä ja toisen tuliaisina pakastekaapin ja pyykinkuivaustelineen ohella suomeen. Ruokaympyrä suomennettiin ja otettiin käyttöön Työmaahuolto Oy:ssä, missä Hakkarainen tuolloin työskenteli toimitusjohtajana. Ruokaympyrää on hyödynnetty yhteiskunnassamme monin tavoin näihin päiviin saakka.
Lotat ja ruoka
Ruoka on ollut lottatoiminnan keskiössä alusta lähtien. Lottana olo merkitsi käytännön työtä maanpuolustuksen hyväksi, ja työ jakaantui neljään jaostoon suojeluskuntaa avustavien tehtävien mukaisesti: lääkintä, varustyö, keräystoiminta ja muonitus. Muonitusjaoston tehtävänä oli huolehtia suojeluskuntien muonituksesta ja jaostoon kuuluvien lottien koulutuksesta rauhan aikana. Liikekannallepanon sattuessa jaoston tehtävänä oli myös asettaa tarpeellinen määrä muonituslottia suojeluskuntajärjestön käyttöön.
Sodan päätyttyä Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä suunniteltiin Pohjois-Suomen jälleenrakentamista ja rakennustyömaiden huoltoa. Lakkautetun Lottajärjestön tilalle perustettu Suomen Naisten Huoltojärjestö päätti auttaa sodan ajan tehtävistä vapautuneita ja kodin menettäneitä lottia tarjoamalla työtä. Perustettiin uusi muonitusyhdistyksen, jonka tehtävänä oli järjestää työpaikkaruokailu eri puolille Suomea. (Lähde: Suomen Naisten Huoltosäätiö 1944–1994, Kleemola Irja, 1994)
Lisätietoja Lottaruokaviikosta antaa Sini Matkalin, kanttiinin keittiövastaava numerossa 050 349 3896 ja/tai osoitteessa sini.matkalin@lottamuseo.fi
