Puolustusministeri on kadettikunnan esityksestä myöntänyt Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Pirjo Björkille Kadettikunnan ansiomitalin.
Kadettikunnan ansiomitali myönnetään tunnustuksena kadettikunnan hyväksi suoritetusta ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä.
Kadettikunta
Kadettikunta on kadettiupseerien ja kadettien maanpuolustusaatteellinen veljesjärjestö. Itsenäisen Suomen Kadettikoulun ensimmäinen kurssi alkoi tammikuussa 1919 ja päättyi maaliskuussa 1920. Kadettikoulun vuosipäivän juhlaan kokoontuneet ensimmäisen kadettikurssin upseerit perustivat Kadettikunnan tammikuussa 1921.
Alkujaan Kadettikunnasta muodostui ennen kaikkea luja veljesjärjestö, jonka tarkoituksena oli ylläpitää yhteyttä jäseniensä kesken sekä kehittää niin omassa kuin muunkin upseeriston keskuudessa yhteenkuuluvaisuutta, toveruutta ja suomalaista upseerihenkeä.
1920- ja 1930-luvuilla Kadettikunnan toiminta oli erittäin voimakkaasti jäsenistökeskeistä. Osaltaan tähän vaikutti kadettiupseerien nuoruus ja samanikäisyys sekä pieni lukumäärä.
Kadettikunnan tarkoituksena oli vakiinnuttaa kadettiupseeriston asemaa puolustusvoimien muiden upseeriryhmien keskuudessa. Alusta lähtien Kadettikunnan tavoitteena oli yhtenäisen upseeriston muodostaminen Suomen puolustusvoimiin.
Kadettikunnassa nähtiin, että aatteellinen maanpuolustustyö on elintärkeää suomalaisen upseerikunnan yhtenäisyydelle ja henkiselle kestävyydelle sekä pienen maan kansalaisten maanpuolustustahdolle.
Vuonna 1970 Kadettikunta ja Upseeriliitto allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Upseeriliitto keskittyy upseerien ammatti- ja etujärjestötoimintaan ja Kadettikunta maanpuolustusaatteelliseen työhön ja veljestoimintaan. Tämä työnjako on vuosien saatossa osoittautunut erittäin kaukokatseiseksi ja onnistuneeksi sekä perusteiltaan hyvin toimivaksi.
Kadettikunta on tehnyt mittavan työn 1970-luvulta lähtien koululaitoksen piirissä jakaen siellä yli puolelletoista miljoonalle opettajalle, opiskelijalle ja koululaiselle tietoa maanpuolustuksen eri aloilta ja siten antanut heille ajattelemisen aihetta maanpuolustuksen tehtävistä ja tarpeellisuudesta.
”Constantem decorat honor -kunnia kestävän palkka” on Kadettikunnan tunnuslause ja se kuvannee hyvin myös järjestön jäsenistön asemaa ja periaatteita. Ellemme tunne menneisyyttämme, olemme kadottaneet tulevaisuuden.
Kadettikunnan ansiomitali
Kadettikunnan hallitus päätti 1980-luvun lopulla toteuttaa jo pitkään esillä olleen suunnitelman oman ansiomitalin hankkimisesta. Silloinen hallituksen jäsen, everstiluutnantti Paavo Salonen oli pikku hiljaa kehitellyt mitalia mielessään ja tehnyt siitä joitain luonnoksiakin.
Joidenkin parannusehdotusten jälkeen hallitus hyväksyi Salosen esityksen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto allekirjoitti puolustusministeri Elisabeth Rehnin esittelemän asetuksen n:o 1153 14.12.1990.
Ansiomitalia on kahta lajia, ansiomitali miekkojan kera ja ansiomitalia. Mitalin myöntää puolustusministeri Kadettikunnan hallituksen esityksestä. Ansiomitalia kannetaan nauhassa muiden kunniamerkkien tapaan ja sitä voi kantaa myös virkapuvussa.
Ensimmäistä ansiomitalia ei luovutettu ylipäällikkö Mauno Koivistolle, koska hänen periaatteenaan oli, että ei ota vastaan itse hyväksymiään mitaleja. Sen sijaan silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn otti mitalin vastaan. Hän piti mitalin saamista erittäin suurena kunnianosoituksena.
Ensimmäisenä Kadettikunnan jäsenenä ansiomitalin miekkojen kera sai kunniajäsen, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Vuoden 2013 loppuun mennessä ansiomitalin on saanut 280 henkilöä ja miekkojen kera 80 henkilöä.
Tekstilähde: www.kadettikunta.fi
Lotta Svärd Säätiön hallitus ja henkilökunta onnittelee puheenjohtajaansa Pirjo Björkiä.
