Lottajärjestö pähkinänkuoressa
Lotta Svärd -järjestö oli yhteiskunnallinen huoltojärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944. Järjestöön sai liittyä kuka tahansa suomalainen 17-vuotta täyttänyt naishenkilö. Lotta Svärd -järjestössä oli jäseniä vuonna 1924 noin 34 000 ja vuonna 1938 heitä oli jo hieman yli 85 000. Vuoden 1943 lopussa järjestössä oli jäseniä yli 230 000.
Rauhan aikana Lottajärjestön toiminta keskittyi erilaisiin kriisitilanteisiin varautumiseen niin varusteiden hankinnan kuin koulutuksenkin osalta. Lisäksi Lottajärjestö teki avustus- ja huoltotyötä vähäosaisten keskuudessa.
Järjestön keskeisiä toimialoja olivat muonitus-, lääkintä- ja varushuolto. Lottajärjestöllä oli laaja ja monipuolinen koulutusjärjestelmä. Peruskursseilla lotta sai valmiudet toimia hänelle määritellyissä työtehtävässä. Lottajärjestö koulutti jäseniään myös johtotehtäviin. Moni nainen sai lottakoulutuksen kautta valmiudet toimia johtavassa asemassa myös siviilielämässä.
Lotat opettelevat sähkötystä viestihuoltokursseilla
Talvi- ja jatkosodan aikana lotat toimivat aktiivisesti sekä kotirintamalla että sotatoimialueella. Kotirintamalla lotat tekivät monipuolista hyväntekeväisyystyötä sodan johdosta hädänalaiseen asemaan joutuneen väestön muun muassa evakuoitujen, sotaorpojen, sotainvalidien ja sotaleskien hyväksi. Kotirintaman lotat leipoivat satoja tuhansia kiloja leipää armeijalle ja valmistivat, pesivät ja paikkasivat valtavat määrät varusteita sotatoimialueella komennuksella oleville lotille ja sotilaille. Sotasairaaloissa lotat toimivat mm. sairaanhoitajattarien apuna.
Sotatoimialueella lotat työskentelivät puolustusvoimien alaisuudessa muonituksessa, haavoittuneiden hoidossa, varushuollossa sekä toimisto- ja viestitehtävissä. Sodan jatkuessa lottia tarvittiin jatkuvasti uusiin työtehtäviin muun muassa radisteiksi, kartanpiirtäjiksi, puhelunvälittäjiksi ja esikuntien kansliatehtäviin.
Vuodesta 1931 alkaen Lottajärjestössä tehtiin myös nuorisotyötä. Pikkulotat olivat 8-17-vuotiaita. Pikkulottien toiminnan keskiössä olivat työillat, joissa harjoiteltiin tuleville lotille tärkeitä taitoja. Pikkulotat avustivat oman Lotta Svärd -paikallisosaston työtä yhteistoiminnassa aikuisten kanssa. Jatkosodan pitkittyessä lottatyövoimasta alkoi olla pulaa ja vanhimpia pikkulottia alettiin kouluttaa aikuisten tehtäviin. Esimerkiksi Lapin evakkojunien lääkintähuollossa toimi pikkulottia. Pikkulotta-nimitys muutettiin vuonna 1943 lottatytöksi.
Lottajärjestö lakkautettiin 23.11.1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla. Lottajärjestön huolto- ja avustustyötä jatkoi aiemmin samana syksynä perustettu Suomen Naisten Huoltosäätiö, jolle Lotta Svärd -järjestö siirsi omaisuuttaan ennen lakkautusta. Suomen Naisten Huoltosäätiön tarkoituksena oli ”avustaa ja huoltaa sodan johdosta tai sen seurauksista terveytensä, huoltajansa tai työpaikkansa menettäneitä naisia ja lapsia tai sellaisia muuten kärsimään joutuneita naisia ja lapsia, jotka ovat kristillismielisessä hengessä toimineet kotien ja isänmaan hyväksi”.
Suomen Naisten Huoltosäätiö muutti nimensä vuonna 2004 Lotta Svärd Säätiöksi. Säätiön tärkein tehtävä on ollut alusta lähtien entisen Lotta Svärd -järjestön jäsenten avustaminen ja huoltaminen. Tähän päivään tultaessa säätiön tehtäviin on noussut naisten koulutuksen tukeminen kriisitilanteissa toimimiseen sekä lottaperinteiden vaaliminen ja museotoiminnan ylläpitäminen.
