Ajatuksen valtakunnallisen naisyhdistyksen perustamisesta, joka kokoaisi yhteen suojeluskuntien rinnalla toimivat ompeluseurat ja naisosastot, esitti suojeluskuntien ylipäällikkö Didrik Von Essen vuonna 1920.
Valtakunnalliselle naisyhdistykselle laadittiin säännöt Helsinki Lotta Svärd I naisosaston sääntöjen pohjalta. Sosiaaliministeriö hyväksyi säännöt kesällä 1920 ja uusi yhdistys merkittiin syksyllä yhdistysrekisteriin nimellä Registrerad förening Lotta Svärd.
Monissa paikallisyhdistyksissä koettiin, että toimintaa oli vaikea, lähes mahdotonta, järjestää uusien sääntöjen puitteissa. Valtakunnallisen naisyhdistyksen toiminta ei käynnistyt suunnitellusti ja lopulta ylipäällikkö Von Essenin kehotuksesta päätettiin perustaa komitea, jonka tarkoituksena oli suunnitella toiseen kertaan perustettavan järjestön valtakunnallinen organisaatio ja uudet säännöt.
Uudet säännöt hyväksyttiin Lotta Svärdin piiriedustajain kokouksessa Helsingissä maaliskuussa 1921. Tämän piiriedustajain kokouksen katsotaan myös olevan Lotta Svärdin perustamiskokous, sillä valtakunnallisen Lotta-Svärd yhdistyksen toiminta käynnistyi tämän kokouksen jälkeen.
Sääntöjen saattaminen lopulliseen muotoonsa jäi Lotta Svärdin Keskusjohtokunnan tehtäväksi. Työ tuli valmiiksi syksyllä 1921, jolloin uudet säännöt merkittiin muutoksina edellisenä vuonna rekisteröityihin sääntöihin.
Iisalmen lottia vuonna 1921 / Kuva Lottamuseon kokoelmat
Näin kaikki eteni…
Suojeluskuntia perustettiin monin paikoin jo vuonna 1917. Virallisesti suojeluskuntajärjestön asema kuitenkin vahvistettiin vasta kesällä 1918 annetulla asetuksella, jolloin Suojeluskuntajärjestöstä tuli valtakunnallinen, Puolustusvoimiin virallisesti kuuluva vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.
Suojeluskuntatoiminta innosti mukaan maanpuolustustyöhön myös naisia, joiden tehtäväksi tuli huolehtia oman paikkakunnan suojeluskunnan saattamisesta toimintavalmiiksi ensisijaisesti vaatetuksen osalta. Monilla paikkakunnilla perustettiin naisten ompeluseuroja, jotka liitettiin osaksi paikallista suojeluskuntaa. Vuoden 1919 lopulla suojeluskunnan naisosastoja oli jo lähes 200.
Vuoden 1920 alkupuolella suojeluskuntien ylipäällikkö Didrik Von Essen alkoi suunnitella valtakunnallista naisyhdistystä, jonka avulla suojeluskunnan naisosastojen toiminnat voitaisiin yhtenäistää. Toukokuussa pidettiin ylipäällikön aloitteesta Helsingin Lotta Svärd naisosasto I:n kokous, jossa laadittiin ja hyväksyttiin yhtenäiset säännöt valtakunnalliselle naisyhdistykselle. Kesän kuluessa nämä säännöt hyväksyttiin sosiaaliministeriössä ja yhdistysrekisteriin ne merkittiin syksyllä 1920. Uuden yhdistyksen nimeksi merkittiin Registrerad förening Lotta Svärd.
Vastaperustettu valtakunnallinen yhdistys uusine sääntöineen ei kuitenkaan saanut kovinkaan innostunutta vastaanottoa paikallisyhdistyksissä. Sääntöjä pidettiin epäselvinä ja vaikeina noudattaa. Monet yhdistykset suunnittelivat jopa toimintansa lopettamista, koska ne eivät pystyneet mukauttamaan toimintaansa uusien sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Uuden Lotta-Svärd yhdistyksen säännöt ja organisaatio koettiin lopulta niin ongelmallisiksi, että Von Essenin kehotuksesta päätettiin perustaa komitea, jonka tarkoituksena oli suunnitella toiseen kertaan perustettavan järjestön ohjelma ja uudet säännöt. Komitean laatimat säännöt ja toimintaohjeet valmistuivat hieman ennen joulua 1920.
Lotta Svärd Turku I vuonna 1922 / Kuva Lottamuseon kokoelmat
Tammikuussa 1921 ylipäällikkö Von Essen määräsi rouva Greta Krohnin keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi. Krohnin tehtävänä oli keskusjohtokunnan perustaminen uusien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kaikissa suojeluskuntapiireissä (lukuunottamatta Jyväskylän piiriä) pidettiin Lotta Svärd piirien perustavat kokoukset ja valittiin piirijohtokuntien jäsenet sekä edustajat tulevaan piiriedustajain kokoukseen.
Lotta Svärdin perustava piiriedustajainkokous pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1921. Kokouksessa uusi sääntöehdotus käytiin läpi ja siihen tehtiin korjauksia, lisäyksiä ja poistoja. Sääntöjen muokkaaminen lopulliseen kieliasuunsa jätettiin Keskusjohtokunnan tehtäväksi. Kokouksen jälkeen Keskusjohtokunnan puheenjohtaja Krohn ajautui erimielisyyksiin muiden Keskusjohtokunnan jäsenten kanssa ja sääntöjen kirjaaminen lopulliseen muotoonsa viivästyi. Lopulta Keskusjohtokunnan puheenjohtaja Krohn vapautettiin tehtävistään heinäkuussa 1921. Uudet säännöt saatiin keskusjohtokunnan toimesta valmiiksi ja syyskuussa ne lopulta merkittiin yhdistysrekisteriin.
Asioiden näin ollen, meillä on suuri ilo ja kunnia viettää Lotta Svärd 100 juhlavuotta vuonna 2021. Juhlavuotta valmistellaan jo hyvää vauhtia ja Tuusulan Lottamuseon näyttelyt tulevat uudistumaan kokonaisuudessaan juhlavuoden aikana. Paljon uutta nähtävää ja koettavaa on siis tiedossa lähitulevaisuudessa.
Lotta – Svärd yhdistyksen ensimmäinen varsinainen vuosikokous 1922 / Kuva Lottamuseon kokoelmat
Augusta Krook
Helsingin ruotsinkieliset naiset perustivat Augusta Krookin johdolla 23.1.1919 yhdistyksen, joka oli aluksi nimeltään Helsingin suojeluskunnan ambulanssiosasto. Parin kuukauden kuluttua osasto muutti nimekseen Lotta Svärd osasto N:o 1:si. Krook laati yhdistykselle säännöt, jotka Helsingin suojeluskunta hyväksyi kesällä 1919. Näistä säännöistä Augusta Krook luonnosteli yleiset mallisäännöt Lotta Svärd -yhdistyksiä varten.
Samoihin aikoihin Lotta Svärd Helsinki I:ssä kehittyi vaikea ristiriita puheenjohtaja Augusta Krookin itsevaltaisten menettelytapojen johdosta. Kaikki osaston kymmenen ryhmäpäällikköä ilmoitti eroavansa tehtävistään. Ylipäällikkö Von Essen päätti muodostaa eronneista ryhmäpäälliköistä valtakunnallisen Lotta-Svärd yhdistyksen, jolle säännöt muotoiltiin Augusta Krookin mallisääntöjä mukaillen.
Sääntöjen mukaan Lotta-Svärd yhdistyksen tarkoituksena oli avustaa maan suojeluskuntia terveydenhoidolla, ruuanlaitolla, varustuksia valmistamalla, varoja hankkimalla sekä muilla suojeluskuntien toimintaa edistävillä keinoilla.
Augusta Krook
Greta Krohn
Krohn kutsuttiin jäseneksi Helmi Arneberg-Pentin johtamaan Lotta Svärd -järjestön järjestely- ja sääntökomiteaan vuonna 1920. Hänet nimitettiin Arneberg-Pentin suosituksesta vasta perustetun Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi tammikuussa 1921. Suojeluskuntain Yliesikunta joutui erottamaan Krohnin jo heinäkuussa 1921, koska hän oli toiminut muiden keskusjohtokunnan jäsenten mielestä liian omatoimisesti ja itsepäisesti.
Greta Krohn
Helmi Arneberg-Pentti
Helmi Arneberg-Pentti liittyi Augusta Krookin johtamaan Helsingin Lotta Svärd paikallisosasto I:een tiettävästi jo vuonna 1919. Suojeluskunnan taholta Arneberg-Penttiä pyydettiin johtamaan Lotta Svärd -yhdistyksen valtakunnallisen hallinnon järjestelyä ja sääntöjen laatimista vuonna 1920. Hän toimi Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajana vuosina 1921–1922 ja 1925–1929. Arneberg-Pentti oli keskusjohtokunnan jäsen vuosina 1936–1944.
Arneberg-Pentti hallitsi sujuvasti suomen ja ruotsin kielen, mistä oli etua kaksikielisessä Lotta Svärd -järjestössä. Hänen järjestelykykynsä ja sovitteleva johtamistapansa tekivät hänestä järjestöä kokoavan hahmon. Arneberg-Pentti oli yksi harvoista Lotta Svärd -järjestön johtohahmoista, jotka pyrkivät aktiivisesti puolustamaan lottien kunniaa järjestön lakkauttamisen jälkeen. Helmi Arneberg-Pentti vaikutti Lotta Svärd -järjestön muotoutumiseen kenties enemmän kuin kukaan toinen henkilö ja oli Fanni Luukkosen ohella valtakunnallisen Lotta Svärd -järjestön symboleja.
Helmi Arneberg-Pentti
Tekstilähteet:
Airi ja Rafael Koskimies: Suomen lotta
Vilho Lukkarinen: Suomen lotat
Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta
