Salla Ala-Jääski vierailulla Lottamuseolla
Tuusulan Rantatiellä sijaitseva Lottamuseo on valtakunnallisesti merkittävä erikoismuseo, joka tallentaa Lottajärjestön historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana yhteiskuntamme kehitystä. Museo on avattu yleisölle vuonna 1996. Lottamuseota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö.
Museonjohtaja Saija Ylitalo esitteli aiemmin syksyllä Lotta Svärd Säätiön hallituksen uudelle jäsenelle Salla Ala-Jääskelle Lottamuseon toimintaa ja näyttelyitä. Salla kertoi tunnelmiaan museovierailun jälkeen seuraavasti:
Ensi vaikutelmasi Lottamuseosta?
Lottamuseo oli tunnelmaltaan kokonaisuudessaan hyvin lämminhenkinen. Joulun odotus oli laskeutunut koko rakennuksen ylle. Oli hämmentävää, kuinka hyvin museon näyttelyissä pystyi uppoutumaan aihepiirin pariin ja aistimaan menneisyyttä. Museon ulkonäyttelyrakennuksen lavastus oli erityisen toden tuntuinen.
Museon näyttelyiden anti?
Museon näyttelyt olivat hyvin informatiivisia. Runsaan tietomäärän, esineistön ja kuvituksen kautta lottien työ ja työn yhteiskunnallinen merkitys aukesi aivan uudella tavalla.
Poikkesiko Lottamuseo ennakko-odotuksistasi?
Yllättävää oli, kuinka kokonaisvaltaisesti museon tunnelma ja kerronta sai uppoutumaan museon näyttelyihin. Tieto tuli elävämmäksi ja näin myös lähemmäksi museovierailijaa kuvien ja esineiden kautta. Kokonaisuudessaan äänimaailmat, tuoksut, kuvat ja esineistö loivat toimivan kokonaisuuden.
Lottamuseo tulevaisuudessa?
Mielestäni vahvojen naisten historiaa, yhteiskunnallista merkitystä ja asemaa voisi jatkossa tuoda vielä lähemmäs ihmisten arkea esimerkiksi Lottamuseon toiminnan kautta. Koen lottien tarinan erityisesti vahvojen naisten tarinana ja tämä olisikin mielestäni hyvä painopiste myös Lottamuseon kerronnassa.
Mietteitä museovierailun päätteeksi?
Arvostan suuresti sitä, että on olemassa paikka, jossa tutkitaan ja tallennetaan Lottajärjestön historiaa. Haluaisin esitellä ystävilleni museota, sillä monen heistä isovanhemmilla on lottatausta. Museovierailun aikana myös oman mummini ja iso-mammani kokemukset, oman sukuni historia ja tarinat tulivat itsellekin paljon todemman tuntuisiksi.
