Lotta Svärd Säätiö on valinnut vuoden 2020 Lotaksi raumalaisen Aila Salon
Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt Vuoden Lotta kunniamaininnan vuodesta 2007 alkaen. Vuoden Lotaksi voidaan valita lottatyössä ansioitunut henkilö tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminut suomalainen nainen. Kunniamaininta voidaan myöntää myös yhteisölle, joka täyttää edellä luetellut kriteerit.
Vuoden Lotta palkitaan arkkitehti Marja Hämäläisen suunnittelemalla numeroidulla Lottakorulla sekä kunniakirjalla.
Aikaisempina vuosina Vuoden Lotta kunniamaininnan on saanut muun muassa Riitta Uosukainen ja Elisabeth Rehn.
Lotta Svärd Säätiö on valinnut vuoden 2020 Lotaksi raumalaisen pikkulotan Aila Salon.
Pikkulotta – lottatyttö
Lottajärjestön 8-17 -vuotiaille tytöille tarkoitettu pikkulottatoiminta aloitettiin vuonna 1931. Tyttötyön tarkoituksena oli välittää Lottajärjestön keskeistä arvomaailmaa nuorison keskuuteen ja näin kasvattaa uutta jäsenistöä järjestölle.
Pikkulotat kokoontuivat työiltoihin, joissa pidettiin luentoja, keskusteltiin ja askarreltiin. He osallistuivat myös mahdollisuuksien mukaan Lottajärjestön jaostotoimintaan. Vuonna 1943 pikkulotta -nimitys muutettiin lottatytöksi. Nimenmuutoksen taustalla oli se seikka, että etenkin varttuneempien pikkulottien tehtävät olivat pitkälti samoja kuin aikuistenkin ja tämän vuoksi pikkulotta -nimitystä pidettiin harhaanjohtavana.
Sota-aikana varttuneempien tyttöjen osallistuminen kotialueella puolustusvoimien hyväksi suoritettavaan työhön, vapautti runsaan määrän lottia komennukselle.
Vuoden 2020 Lotta Aila Salo
Pikkulotta Aila Salo
Lottajärjestön Koiviston kauppalan kyläosaston yhteyteen perustettiin pikkulotille oma osasto vuonna 1937. Samana vuonna Aila (o.s. Hollming) Salo liittyi tyttöosastoon. Lottajärjestön Koiviston kauppalan kyläosaston johdossa toimivat kansakoulun ja oppikoulun opettajat, jotka opastivat pikkulottia käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti, olemaan kohteliaita ja arvostamaan kaikkia ihmisiä tasapuolisesti.
Elokuussa 1939 järjestettiin Koivistolla sotaharjoitukset, joihin osallistui parikymmentä tuhatta miestä. Aila Salo toimi sotaharjoitusten aikana lähettinä viestijaostossa. Lokakuun alussa Suomen yllä leijui jo vahvasti sodan uhka ja opetus Koiviston yhteiskoululla, jota Ailakin kävi, keskeytettiin. Aila lähetettiin evakkoon sukulaisten luo Hämeeseen. Evakossa pikkulotta Aila osallistui ahkerasti rintamasotilaiden varusteiden täydentämiseen. Eräänä pikkulottien tehtävänä oli sivellä vernissaa kenttälakanoihin. Tarkoitus oli tehdä sotilaille kosteutta eristäviä lakanoita, kun muovia tai kumilevyjä ei ollut saatavissa ja teltoissa jouduttiin lepäämään pelkällä maapohjalla.
Talvisodan jälkeen Ailan perhe asettui asumaan Haminaan, sillä koti ja elinkeino Koivistolla menetettiin talvisodan alueluovutusten yhteydessä. Lottajärjestön Haminan paikallisosaston yhteyteen perustettiin siirtolotille oma Koiviston kyläosasto, jossa lottatyö jatkui innokkaiden vapaaehtoisten toimesta. Pikkulotat kunnostautuivatkin välirauhan aikana muun muassa sidetarpeiden rullaamisessa, varain hankinnassa ja materiaalien keräämisessä tuntemattoman sotilaan joulupaketteihin.
Vuoden 2020 Lotta Aila Salo ja Lotta Svärd säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk
Asemasodan aikana lukuisat sotaa pakoon lähteneet evakot palasivat takaisin Karjalaan kotikonnuilleen, niin myös Ailan perhe. Alkoi valtava jälleenrakennusurakka, sillä sodan runteleman Karjalan rakennuskannasta vaurioitumattomana oli säilynyt keskimäärin vain noin 30%. Jälleenrakennusurakan mittavuudesta kertoo hyvin se, että Karjalaan rakennettiin vajaassa kolmessa vuodessa 22 000 uutta rakennusta, lisäksi noin 18 000rakennusta korjattiin täysin. Koiviston lotat aloittivat paluumuuton myötä toimintansa kesäkuussa 1942. Seuraavien vuosien aikana aktiivisia pikkulottia Koiviston alueella toimi noin 140.
Kesäkuussa 1942 Aila Salo osallistui Vehkalahdessa Lottajärjestön järjestämälle viestikurssille. Yhteensä kuusi tyttöä Koiviston ja Haminen pikkulotista muodosti viestikurssilla alaikäisten erikoisryhmän, johon tietenkin myös Aila kuului. Kurssilla opeteltiin muun muassa lentokonetyyppitunnistusta, sääoppia ja kenttäpuhelimen käyttöä.
Kesän 1944 kuluessa vihollinen idässä alkoi liikehtiä uhkaavasti. Aila Salo kutsuttiin töihin evakuointikeskukseen avustajaksi. Tehtävää oli paljon, sillä ruokailijamäärät evakuointikeskuksessa kasvoiat paljon suunniteltua suuremmiksi. Kun rintama Etelä-Kannaksella murtui, evakuointia suoritettiin lähes kaaosmaisissa olosuhteissa. Kuljetuskalustosta oli pulaa, puhelinyhteydet olivat katkenneet ja rintamalinja lähestyi vääjäämättä. Evakuointikeskuksessa työskennelleet lotat ja pikkulotat yritettiin evakuoida mutta matka katkesi jo parin kilometrin päässä kauppalan keskustasta, kun lähetti kertoi Koiviston olevan motissa. Lottien ja pikkulottien onneksi rannassa oli vielä laivaston VMV 13 –vene, joka oli keräämässä kannelleen viimeisiä joukkoja. Niinpä lottien ja pikkulottien evakkomatka jatkui välietapin kautta vesitse Kotkan satamaan. Pikkulottien tehtävät ja velvollisuudet olivat siltä erää täytetty.
Vuoden 2020 Lotta julkistettiin Raumalla lämminhenkisessä tilaisuudessa meren äärellä.
Lottaperinne säilyy sukupolvelta toiselle
Aila Salon esikuva ja ystävä lotta Hilda Myyryläinen piti erityisen tärkeänä, että lottien ja pikkulottien kokemukset, tarinat ja muistot välittyvät sukupolvelta toiselle. Hilda Myyryläisen esimerkkiä noudattaen Aila Salo on työskennellyt uutterasti lottaperinteen säilyttämisen, tallentamisen ja näkyväksi tekemisen puolesta. Aila Salo oli mukana vuonna 1992 perustamassa Suomen Lottaperinne-yhdistystä (nyk. Suomen Lottaperinneliitto ry) ja hän oli myös itseoikeutetusti Lottaperinne-yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsen. Samana vuonna Aila kutsui kotiinsa joukon lottaperinnetyöstä kiinnostuneita naisia ja tällä joukolla perustettiin Raumalle Lottaperinne Rauma ry, jonka varapuheenjohtajana Aila toimi yli 10 vuotta.
Aila Salo on Suomen Lottaperinneliitto ry:n kunniajäsen ja Lottaperinne Rauma ry:n kunniajäsen. Hänen ansionsa lottaperinnetyön saralla ovat kiistattomat, sillä hänen toimestaan Suomen Lottaperinneliitto ry:lle saatiin heti liiton toiminnan alkuvaiheessa käyttöön arvokasta heraldiikkaa. Aila Salon aloitteesta liitolla on nyt käytössään muun muassa varta vasten suunniteltu jäsenmerkki, ansiomerkki ja puheenjohtajan hopeinen kääty.
Aila Salolle vapaaehtoisen maanpuolustustyön tärkein toimintamuoto oli aikanaan työ Lottajärjestössä ja nyttemmin työ lottaperinteen vaalimisen hyväksi.
Lottamuseo sai tilaisuudessa lahjoituksena Lotta Hilda Myyryläisen aineistoa.
