Lotta Svärd Säätiö on vuosina 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Lotat perustivat syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa.
Lotta Svärd Säätiön tarkoitus
Syksyllä 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauhansopimus puuttui aivan poikkeuksellisella tavalla suomalaiseen yhdistymis -ja sananvapauskäytäntöön. Välirauhansopimuksen 21. artiklan soveltaminen käytäntöön tarkoitti Suomeen kohdistuvia ulkoisia toimia, joiden avulla pyrittiin ohjaamaan Suomen sisäpolitiikkaa. Välirauhansopimuksen nojalla Suomessa lakkautettiin satoja yhdistyksiä ja järjestöjä, muiden mukana myös Lottajärjestö.
Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä nykyäänkin. Säätiön sääntöjen mukaisesti lottien ja pikkulottien kuntoutus- ja avustustoiminnan lisäksi säätiö tukee vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jonka keskiössä on arjen turvallisuus sekä tekee perinnetyötä ylläpitämällä Lottamuseota. Lotta Svärd Säätiön yhteiskuntavastuun tarkoituksena on nyt ja tulevaisuudessa edistää välittämistä, antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjota kanava hyvän tekemiselle kunnioittaen Lottajärjestön ja sen jäsenten työtä ja arvomaailmaa.
Säätiön varallisuus
Lotta Svärd Säätiön varallisuuden alkupääoma on vuonna 1944 lahjoituksina ja Lottajärjestöltä saatu noin 36,1 miljoonaa markkaa (nykyrahaksi muutettuna noin 5,7 miljoonaa euroa). Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen Suomen Naisten Huoltosäätiö kartutti varojaan perustamalla sodasta palaavien lottien työllistämiseksi liikeyrityksiä, joista merkittävin oli Työmaahuolto Oy. Suomen Naisten Huoltosäätiön yritystoiminnan myynnistä 1970-luvulla saaduilla varoilla on kuntoutettu ja kuntoutetaan edelleen lakkautetun Lottajärjestön jäseniä lottia ja pikkulottia.
Lotta Svärd Säätiön varallisuus muodostuu pääasiassa koti- ja ulkomaisista osake- ja rahastosijoituksista sekä aktiivisessa vuokrauskäytössä olevista asuinkiinteistöistä. Säätiön omaisuudesta noin 65 prosenttia on sijoitettu vuokra-asuntoihin ja noin 35 prosenttia arvopapereihin.
Varallisuuden käyttäminen ja Lotta Svärd Säätiön tulevaisuus
Lotta Svärd Säätiö on käyttänyt 2000-luvulla yhteensä yli 60 miljoonaa euroa lottien ja pikkulottien kuntoutuksiin, avustuksiin ja yhteisöavustuksiin. Lottien ja pikkulottien kuntoutuksiin ja avustuksiin, erilaisten yhteisöiden avustamiseen sekä muuhun säätiön tarkoituksen toteuttamiseen käytetään vuosittain yhteensä noin 4-4,5 miljoonaa euroa.
Lotta Svärd Säätiön toimintaa ohjaa säätiön säännöt ja säätiölaki. Lotta Svärd Säätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminta ei ole määräaikaista vaan jatkuu tulevaisuudessakin. Lottien kuntoutus- ja avustustyön päätyttyä, Lotta Svärd Säätiön toiminnan painopiste siirtyy – lottien toiveiden mukaisesti – naisten kouluttamiseen erilaisten kriisitilanteiden varalle, avustustoimintaan sekä lottaperinteen vaalimiseen.
Lue tästä Lotta Svärd Säätiön strategia LottaSvärd_strategia_A4_e-julkaisu (1)
Olemme Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen ja noudatamme Hyvää säätiötapaa.
