Lotta Svärd Säätiön perustaminen

Sodan loppuvaiheessa syksyllä 1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia. Säädekirjan allekirjoittajina olivat Fanni Luukkonen, Irma Turunen ja Maja Genetz. Nykyisten sääntöjen mukaan voidaan avustaa myös naisten koulutusta toimintaan kriisitilanteissa sekä vaalia lottaperinteitä. 60 vuotta täyttäessään vuonna 2004 säätiö sai uuden nimen Lotta Svärd Säätiö.

Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista 23.11.1944 olivat paikallisosastot ehtineet lahjoittaa omaisuuttaan vasta perustetulle säätiölle. Osa varoista oli kuitenkin luovutettava valtiolle. Säätiö käytti saamiaan varoja heti huoltotyöhön sekä kartutti niitä hankkimalla kiinteistöjä ja perustamalla liikeyrityksiä. Sotien jälkeistä Suomea vaivasi asuntopula ja säätiö rakennutti Helsinkiin Mannerheimintie 93:een arava-asuintalon, josta järjestettiin asuntoja sodasta palanneille lotille sekä perheille.

Myöhemmin perustettiin erityinen kuntouttamistoimikunta, joka on ohjannut entisiä lottia joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Kuntoutusväline- ja kalustoavustusta tai rahallista avustusta ovat saaneet myös lukuisat sotainvalidi- ja veteraanijärjestöt ja erityisesti näiden naisosastot. Lisäksi säätiöllä on vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Tuusulassa. Ohjeet ja lomakkeet kuntoutukseen ja avustukseen löytyvät välilehdeltä Kuntouttaminen ja avustukset.

Vuosi 1994 oli Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö) 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Merkkivuotensa kunniaksi Säätiö rakennutti Suomen lottien työn kunnioittamiseksi ja muistojen vaalimiseksi Tuusulan Syvärantaan Lottamuseon. Rakennus valmistui vuonna 1995 ja avattiin yleisölle Lotanpäivänä 12.5.1996. Tuusulan Syvärannassa sijaitsee myös Ruotsin lottien lahjoittama Ruotsinmajaksi kutsuttu rakennus, joka rakennettiin heti talvisodan jälkeen toipilaskodiksi lotille.

Liiketoiminta

Sodan päätyttyä Suomen valtio aloitti Pohjois-Suomen jälleenrakentamisen suunnittelun. Samaan aikaan Suomen Naisten Huoltosäätiössä (nyk. Lotta Svärd Säätiö) kannettiin huolta sodan johdosta kotinsa menettäneiden lottien toimeentulosta. Maja Genetz ja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen järjestöstä, joka ottaisi hoitaakseen jälleenrakennustyömaiden muonitukset. Toiminnan aloittaminen olisi helppoa, kun henkilökunnaksi palkattaisiin entisiä muonituslottia, jotka olivat täysin oppineita suurmuonitusten hoitajia.

2.11.1944 pidettiin kokous, jossa päätettiin perustaa Työmaahuolto ry hoitamaan muonituksia. Uusi yhdistys sai lahjoituksia monilta tahoilta, mm. Lotta Svärd -järjestö lahjoitti kaksi pesula-ambulanssia ja yhden Volvo-merkkisen kuorma-auton. Työmaahuolto ry muonitti pohjoisen työmaita heti sodan jälkeen.

Vuonna 1948 päätettiin lopettaa Työmaahuolto ry ja jatkaa toimintaa Työmaahuolto Oy:nä. Yhdistyksen aloittama työpaikkaruokailu laajeni ja se siirrettiin Työmaahuolto Oy:n nimiin, jonka osake-enemmistön omisti lottien perustama Suomen Naisten Huoltosäätiö (nyk. Lotta Svärd Säätiö). Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti kattamaan koko maan ja se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös mm. Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu. Kaikista suurin voimain koitos oli Helsingin Olympialaisten muonitus vuonna 1952, jolloin Työmaahuolto Oy perusti yhdeksän kenttäruokalaa, joissa asioi päivittäin noin 75.000 ruokailijaa.

Liiketoiminta laajenee

Työmaahuolto Oy:n toiminta laajeni neuvokkaiden entisten lottien käsissä. Mannerheimintie 93:ssa sijainnut Ravintola White Lady oli yksi sen tunnetuimmista tytäryhtiöistä. Ravintola oli tunnettu paitsi laadustaan myös siitä, että se oli tiettävästi ensimmäinen ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa. Muita tytäryhtiöitä olivat mm. tukkuliike Suuros Oy sekä Ruova Oy Tampereella. Työmaahuollon perinteisen työpaikkaruokailun tilalle kehittyi uusia alueita kuten lentokone-catering ja kouluruokailu. Työmaahuolto Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja oli talousneuvos Tellervo Hakkarainen.

Avustustoiminta ja Työmaahuollon myyminen

Vuonna 1977 Työmaahuolto Oy:n ja sen sisaryhtiöiden liikevaihto oli noin 80 miljoonaa ja työntekijöitä oli 1.800. Työmaahuolto Oy noudatti omistajatahonsa ideologiaa ja avusti vuosittain lukuisia aatteellisesti lähellä olevia järjestöjä kuten sotainvalideja ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä. Vuonna 1978 yritystoiminta myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle (nyk. Fazer Food Services). Tytäryhtiöistä Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nyk. Lotta Svärd Säätiö) jäi Pyykkivakka Oy (nyk. Lottavakka Oy).

Lotta Svärd -järjestön lakkauttaminen

Lotta Svärd Säätiön juuret löytyvät sotien jälkeen lakkautetusta Lotta Svärd -järjestöstä. Uupumatonta maanpuolustustustyötä tehneillä naisilla ja Lotta Svärd -järjestöllä on ollut tärkeä merkitys Suomen Itsenäistymisessä ja itsenäisyyden säilyttämisessä. Lotta Svärd -järjestön arvot ja ihanteet ovat osa säätiön nykyistäkin toiminta-ajatusta.

LÄHDE: Kleemola Irja: Suomen Naisten Huoltosäätiö 1944-1994. SNHS 1994.